Mentorin tarinat – Yle Puhe podcast

Kuva

Esikoiskirjani Mentorintarinat on nyt julkaistu ja lanseerausviikko (26.5 – 1.6) lanseerausbonuksineen on käynnissä. E-kirjan voit ladata itsellesi tai vaikkapa lahjaksi valmistuvalle täältä:

WWW.MENTORINTARINAT.COM

Olimme Yle Puheen Jarmo Laitanevan vieraina puheen iltapäivässä. Juttu on kuunneltavissa tästä:

http://areena.yle.fi/radio/2287637

Tässä juttu tiivistettynä:

1) Kirjan ja kirjoittajien taustat (0:00 – 3:29)

2) Työnteon ja yrittäjyyden murros (3:30 – 4:11)

Työntekijän ja yrittäjän ero hälvenee. Sisäinen yrittäjyys ja yrittäjämäinen ajattelu ei ole pelkästään johdon asia vaan se tulisi ulottaa koko henkilöstöön ja miksei koko inhimilliseen elämään, koska elämme muuttuvassa yhteiskunnassa.

3) Kirjan taustat ja prosessi (4:12 – 6:28)

Kirjan taustalla halu ottaa tietopääoma talteen digitaaliseen muotoon. Tietopääomaa ei kannata heittää hukkaan vaan jaetaan eteenpäin.

Idea -> päät yhteen ja asiantuntijuutta apuun -> tehdään suunnitelma -> toteutetaan

Ollaan usein idean lumoissa, jolloin liiketominnan kokonaisuus unohtuu liikaa. Tämä on usein yrittäjän sudenkuoppa, jota kokonaisuuden hahmotuksella ja asioiden ennakoinnilla voi estää tai helpottaa.

4) Kuinka yritys selviytyy vaikeuksista (6:29 – 9:59)

Laatutaso on avainasemassa vaikeuksista selviämisessä. Mitä parempi tuotteemme/palvelumme laatutaso on, sitä paremmin yritys selviytyy vaikeuksista.

Henkisesti on valmistauuttava siihen, että vaikeuksia tulee. Mitä vahvemmin yrittäjä on, sitä paremmin yritys selviytyy. Aina tulee kriisejä, mutta mitä vahvempi yrittäjä, sitä hepommin kriiseistä selvitään.

Joskus on myös kyettävä muuttamaan suuntaa, päivittämään suunnitelma ja lähteä uutta polkua eteenpäin.

Yrittäjyys vaatii tiettyä luonnetta. Yrittäjä on tietynlainen ihmislaji.

5) Yrittäjän kohtaama kateus (10:00 – 12:14)

Perinteisesti yrittäjä kohtaa kateutta.

Ajatusmalli ja yrityskasvatus laimentaa katetutta ja kateuden määrä on vähentynyt huomattavasti. Yrittäjämyönteisyys kasvussa.

6) Yrittämisen opettaminen ja kasvatus (12:15 – 13:55)

Yrittäjyys on ”mindset” eikä välttämättä tarvita Y-tunnusta ollakseen yrittäjä.

Yrittäjän asenteella pärjää hyvin työelämässä ja elämässä.

Yritystoiminta on kokonaisuus. Huolehdi huomisen päivän ja tämän päivän eurosta, eli operatiivisesta toiminnasta sekä tuotekehityksestä.

Idea ei riitä, vaan se pitää viedä tuotantoon ja todellisuuteen.

7) Yrittäjän ajanhallinta (13:56 – 18:00)

Ajankäytön ABC työkalu:

  • kasataan tietystä aihepiirin pirstaloituneista työtehtävistä kokonaisuus
  • priorisoi työtehtävät
  • suorita tietyn aihepiiriin pirstaleiset työtehtävät keskeytyksettä ja luo itsellesi ”työtyhjiö”
  • huomaat, että kokonaisuuksia muodostamalla, käytössäsi oleva kapasiteettisi kasvaa.

Sama malli toimii missä työssä tahansa.

Tee välillä myös turhaa työtä aivojen palautumiseksi. Muista siis huolehtia omasta jaksamisetasi ja sitä kautta tuot yritykseesi myös henkistä jatkuvuutta.

Yrittäjän työpäivän mitta on alussa pitkä ja työpäivät venyvät. Yrittäjä usein kuitenkin jää tähän tapaan, vaikka myöhemmin olisi mahdollista tehdä vähemmän ja pitää lomaa. Tästä tavasta olisi päästävä eroon.

8) Tilitoimisto ja yrittäjän pelot (18:01 – 22:15)

Tilitoimisto on yrittäjän tärkein yhteistyökumppani.

Yritystä mitataan numeroilla. Perinteinen tilitoimisto kirjaa ja laskuttaa, mutta hyvä tilitoimisto auttaa ja opastaa talouhallinnossa.

Yrittäjän on nähtävä ja tunistettava tilitoimiston mahdolliset virheet,

Tilitoimisto on pienen yrityksen talousosasto ja tilitoimiton tulisi nähdä kokonaisuus.

Konkurssin pelko on suurin yrittäjän peloista.

Kun suunnitelu, taloushallinto ja budjetointi ovat kunnossa, konkurssin pelko väistyy ja pienenee. Mitä parempi on suunnittelu ja seuranta sitä aiemmin nähdään karikot.

Suomessa konkurssi on rikokseen verrattava tapahtuma ja saattaa estää kokonaan yrittämästä ja moni idea jää tästä syystä toteuttamatta. Voitaisiinko tähän vaikuttaa yhteiskunnallisesti?

9) Asiakaslähtöisyys (22:16 – 24:55)

Asiakas on kuningas ajattelu on oltava mukana alusta saakka.

Yrittäjyyskasvatuksella opastetaan asiakaslähtöisyyttä vaikkapa opetusyrityksien muodossa.

Asiakslähtöinen asenne opetettava jo nuorille  ja lapsille.

Suomi ei ole palvelukulttuuri. Niin kauan kuin ravintolaopistossa opetetaan lasin, lusikan ja haarukan sijoittelua, suomesta ei tule matkailumaata. Asiakaslähtöinen ajattelu opetettava jo koulussa ja opistoissa.

Asiakasta kiinnostaa hyöty, jonka asiakas tuotteesta saa. Ei itse tuote. Meidän on kyettävä auttamaan asiakasta.

10) Asenteet yrittäjyyttä kohtaan ja verkostoituminen (24:56 – 28:53)

Uusi sukupolvi suhtautuu ja ajattelee yhteistyöhakuisemmin ja kunnioittavammin. Paljon positiivisia merkkejä on ilmassa.

Asenne on uudella sukupolvella kohdallaan, mutta osaamista edelleen tarvitaan.

Verkostoitumisella, saat oppia ja oman tekemisen katsominen ja palautteen saanti yrityksen ulkopuolelta on äärettömän arvokasta ja antaa perspektiiviä omaan tekemiseen. Esimerkiksi www.digitalistnetwork.com.

Esimerkki IT-maailmasta: Sinulla on idea ja menet 3 vuodeksi kammioon kehittämään tuotetta. Tulet valmiin tuotteen kanssa ulos, mutta kukaan ei ostakaan sitä!

On tärkeää verkostoitua ja tehdä yhteistyötä.

11) Oy Suomi AB liiketoimintasuunnitelma (28:54 – 33:22)

Pystytään ennakoimaan, että seniorimarkkinat kasvavat voimakkaasti määrällisesti ja laadullisesti, sillä ryhmästä löytyy ostokykyä ja ostohalua. Eli potentiaalisia kasvumarkkinoita löytyy hoiva- ja hyvinvointisektorista ja seniorimarkkinoista.

Myös professori Alf Rehn on sanonut, että senioriliiketoiminnasta voisi tulla merkittävä vientituote suomelle.

Puhutaan eläkepommista ja eläköitymisen riskeistä negatiivisesti. Käännetään uhka mahdollisuudeksi ja nähdään uhka mahdollisuutena. Esimerkiksi kuinka voitaisiin luoda teknologian avulla tälle kohderyhmälle palveluita ja sovelluksia helpottamaan kohderyhmän elämää.

Voitaisiinko luoda verkosto, joka yhdistää eri alojen huippuosaaminen verkostoksi? Kaikkea ei aina tarvitse tehdä itse.

1.5 Miljoonaa eläkeläistä joista 58% haluaa maksaa laadukkaista palveluista.

Energiasektorissa vielä kasvun varaa.

12) Markkinointi

Miksi olemme niin huonoja markkinoinnissa ja osaamisen viennissä.

Miksi hyviä suomalaisia verkkopalveluita ei käytetä? Onko vika siinä, että palveluita ei löydetä ja vai siinä, että ihmiset eivät tunnista palveluiden tuomaa hyötyä?

13) Digitaaliset tuotteet ja pelillistäminen (33:33 – 35:27)

Digitaalisuus mahdollistaa tiedon ja sanoman levittämisen uusin tavoin, esimerkiksi verkkovalmennukset tai verkkokurssit.

Yritysten pelit, vaikkapa digitaaliset liiketoimintasuunnitelma, budjetointi tai työyhteisön kehittämis pelit.

Meidän on jälleen nostettava itsemme IT-tasolle, jolla olimme vähän aikaa sitten.

Jokaisen yrittäjän olisi myös mietittävä omassa yrityksessään, mitä mahdollisuuksia teknologia tuo omaan liiketoimintaani ja tuotekehityspuolelle.

 P.S Jos sinulla on ystävä tai kollega joka olisi kiinnostunut kirjasta, jaathan jutun myös hänelle.

Mainokset

Mikä tekee työpäivästäsi tuottavamman ?

Kuva

Osallistuimme 7.-8.5.2014 Helsingissä Esimies & Henkilöstö 2014 -messuille. Päätimme herättää keskustelua työn tuottavuudesta ja keräsimme messuvierailta vastauksia kysymykseen, mikä tekee työpäivästäsi tuottavamman. Vastaukset kerättiin Microsoft Lync henkilökohtaisen viestintäratkaisun, videoneuvottelun ja älytaulun yhdistävälle Smart Lync Room -ratkaisulle (ks. kuva).

 

Saimme kaikkiaan n. 60 vastausta, jotka jaoimme karkeasti neljään eri kategoriaan:

 

1) Ihmiset, ilmapiiri ja työtapa – 39 % vastaajista

2) Työkalut ja teknologia – 22 %

3) Suunnittelu, itsensä johtaminen, ajanhallinta – 15 %

4) Fysiikka ja ravinto – 24 %

Vastauksista nähdään ihmisten lähestyvän tuottavuutta hyvin erilaisista näkökulmista. Monille tärkeää on toimiva teknologia, toisten tuottavuutta puolestaan nostavat positiivinen ilmapiiri, tiimi, esimies, kollegat, rehellisyys ja avoimuus sekä mahdollisuus etätyöhön.

 

Mielenkiintoista oli se, että kannatusta saivat myös työn parempi suunnitelmallisuus ja organisointi sekä ajan- ja kalenterinhallinta, unohtamatta tietenkään työn tauotusta, fysiikkaa ja ravintoa, joilla luonnollisesti on suuri rooli tuottavuutta tarkasteltaessa.

 

TUOTTAVUUDEN NUORALLATANSSI

 

Keskusteltaessa tuottavuudesta on siis ymmärrettävä, mistä eri tekijöistä tuottavuus koostuu.  Tuottavuus voidaan käsittää kokonaisuutena, jossa mitään osa-aluetta ei voi laiminlyödä.

 

Tämä asettaakin organisaatioille haasteen päättää, mihin tekijöihin panostetaan, kuinka kokonaistuottavuutta organisaatiossa mitataan ja kuka kantaa kokonaisvastuun – vastuut tuottavuuden eri osista kun on usein jaettu organisaatioissa eri yksiköille.

 

Niin IT, HR kuin liiketoimintakin tarkastelevat tuottavuutta omasta näkökulmastaan: IT järjestelmälähtöisesti, HR henkilöstön kyvykkyytenä ja liiketoiminta kovina tulosvaatimuksina. Miten saadaan IT, HR ja liiketoiminta yhteisen näkemyksen taakse, keskustelemaan rakentavasti investoinneista ja niiden hyödyistä? Kuinka pitää nuora suorana ja suunta yhteisenä?

 

Jotta asiakas voisi keskittyä ydinliiketoimintaansa, meidän tehtävä Enfolla on ratkaista työkaluihin ja teknologiaan liittyvät haasteet. Autamme myös asiakasta jalkauttamaan valitut ratkaisut, jotka mahdollistavat aika- ja paikkariippumattomat työtavat sekä uudenlaiset tavat tehdä tiimityötä. 

 

Aihe on kiinnostava ja ajankohtainen monille organisaatioille, siksi järjestämme 12.6. Suomalainen nuorallatanssi -tilaisuuden, jossa katsotaan työn tuottavuutta ja siihen liittyvää teknologiaa eri rooleista, niin IT:n, HR:n kuin liiketoiminnan silmin.   

 

Tervetuloa mukaan kuuntelemaan mielenkiintoista paneelikeskustelua aiheesta. Tilaisuudessa puhutaan myös teknologian jalkautuksesta ja asiakas-casen avulla katsotaan, miksi tuottavuusratkaisuihin investoidaan. Keynote-puhujana Teemu Arina, digiteknisen työn asiantuntija.

 

Ilmoittaudu mukaan ja tutustu tilaisuuteen osoitteessa www.enfo.fi/nuorallatanssi